Niin lähellä, niin kaukana. Riemun futsalmiesten ensimmäinen voitto Ilveksestä oli yhtä lähellä kuin Teresa Stadloberin olympiahopea, joka kuitenkin ripustettiin tällä kertaa Kristan kaulaan. Riemukin sai puserrettua ottelun jatko-otteluun asti, mutta niin vain Ilves löysi vielä Kläbo-vaihteen, ja rynnisti viimeisissä nousuissa karkuun.

Hedmanilla oli jälleen “tehdaspäivä”..

Riemu oli lähdössä otteluun poikkeuksellisesti neljällä kentällisellä, mutta maalinälkäinen (ja –janoinen) ykkösnyrkki HalmeRiikiläLeppänenFagerström oli ilmeisesti luullut, että kyseessä on vierasottelu, ja näin ollen pojat löysivät itsensä Sorsapuiston ja Pirkkahallin tienoilta, joten Riemu joutui tiivistämään peluutustaan Monnarilla.

“Opa” Annala aloitti Riemun kirin..

Ilmeisesti tämä oli sekoittanut Riemun ajatusta ja peliä sen verran, että Ilves karkasi jo heti alussa kolmen maalin karkumatkalle Jyrkiäisen, Lintulan ja ”Dolph” Ahokkaan maaleilla. Katsomoissa ja vaihtopenkillä arvuuteltiin, saiko Ahokas elokuvaroolin vaiko ei, ja kuka lopulta näyttelee Ivan Dragon poikaa. Ahokkaan maali kuitenkin herätti riemulaisetkin pelaamaan, ja ensimmäisen puoliajan loppuun Riemu sai vielä kavennettua Olli ”Talkoo” Annalan ja Garry ”Motivation Speech” Lewisin maaleilla tilanteeksi 2-3.

Riemu jatkoi vimmatusti takaa-ajoaan toisella puoliskolla ja Aaro ”Mietaa” Hedman pääsi kuin pääsikin tasoittamaan lukemat. Näin varsinainen peliaika päättyi 3-3, yksi piste oli jo varma ja Ilveksen ensimmäinen kaato tuntui olevan lupaavan lähellä. Mutta ei saa nuolaista ennen kuin tipahtaa, miettii varmasti Saksan jääkiekkojoukkuekin. Ilves hölkkäsi ylämäkeen samalla, kun Riemulla lipsui suksi, eikä edes hyviä otteita esittänyt Sami ”Sämpy” Myllymäki kyennyt estämään Lintulan ja Jyrkiäisen maaleja. Näin ollen Ilves vei voiton jatko-ottelun jälkeen lukemin 5-3.

Onneksi Iivo toi kultaa.

Riemun futsal-miesten seuraava ja samalla runkosarjan VIIMEINEN kotiottelu lauantaina 10.3. klo 15:00. Silloin kaikki Monnarille!