Lepardien finaaliturnaus pelattiin lauantaina 8.4. Viitaniemen JAO:lla. Paikalle saapui sarjan 8 parasta joukkuetta, joten menoa ja meininkiä riitti. Lepardit lähtivät turnaukseen ratkaisemaan sijat 1-4. Kauden tärkeimpään turnaukseen saapui paikalle vain viisi pelaajaa joukkueesta, joten muun muassa passaria piti metsästellä Liikunnan käytävillä. Onneksi Lepardien entinen pelaaja Kiia Paananen lupasi pienen lahjonnan jälkeen pelastaa joukkueen pulasta. Lisäksi taustajoukoissa koko kauden toiminut ja selkäänsä paranteleva Heidi Tattinen tuli varapelaajaksi, mikäli joku pelaajista sattuisi sotkeutumaan omiin jalkoihinsa.

Joukkue pelasi välierässä Lievestuoreen joukkuetta vastaan. Kuusikkona kentälle lähti: Becquart, Laurio, Paananen, Marjamäki, Hiltunen ja Jetsu. Peli alkoi Lepardien osalta takkuillen, mutta muutaman pisteen kaula saatiin silti kurottua vastustajaan. Kaikesta huolimatta LievKi tuli vahvasti lopussa ja jatkopalloista ei taatusti uupunut tunnetta. Lepardit pääsivät muutaman kerran kokeilemaan erän päättämistä, mutta vastustaja pelasi varmaa lentopalloa puolustaen kaikki lyönnit ja jujut. Erän viimeisessä pallossa vastustajan sormet taipuivat melkein 90 astetta taaksepäin ja pallo kimposi siitä takarajan yli, mutta tuomarin silmät eivät tätä havainneet. Myöskään yleisön raju reagointi tai kapteeni Jetsun vastalause ei auttanut, joten ensimmäinen erä päättyi LievKi:n 30-28 voittoon.

Toiseen erään Lepardilauma lähti sisuuntuneena ja erän alun haasteiden jälkeen erävoitto 25-22 Lepardeille. Kolmannessa erässä oli havaittavissa paljon latausta, eikä se varmasti jäänyt huomaamatta yleisöltä saatika tuomarilta. Lepardien energiataso oli ainakin 110%, mikä näkyi myös suorituksissa. Kovaa yritettiin, mutta pienen häsläämisen tuloksena tuli myös paljon omia virheitä. Muun muassa kolme syöttövirhettä lyhyeen erään on paljon. Loppuun asti Lepardit taistelivat mutta LievKi:n varmuus ja tasaisuus toi heille erävoiton 15-10 ja paikan finaalipeliin.

Lepardien jokaisen pelaajan ilmeestä oli havaittavissa suuria tunteita välierän tappion jälkeen, mutta niistä jonkin aikaa jauhettua oli ryhdistäydyttävä ja suunnattava katseet pronssipeliin. Pronssipelissä vastaan asettui tuttu vastustaja Korpilahden Pyrintö. Tauolla Lepardien joukkue oli päättänyt lopettaa kautensa voittoon ja tämä asenne näkyi alusta alkaen. Peliin lähdettiin yllättäen samalla kuusikolla kuin ensimmäiseen peliin. Hienoja hyökkäyksiä, torjuntoja sekä ässäsyöttöjä saatiin ihailla kaikilta pelaajilta. Vaikka Jetsu tarjoili välillä maukkaita passeja myös vastustajan puolelle, ei Lepardeilla ollut hätää missään vaiheessa. Tässä oli sitä pelaamista, mitä joukkueelta oli totuttu kauden aikana näkemään; varmuutta, kovuutta ja pelaamisen iloa! Ottelupallon kimmottua niin sanotusti vastustajan käsistä kelloon, oli helpotuksen ja riemun tunteet katossa. Kausi päättyi hienoon 2-0 voittoon (25-18, 25-20) ja pronssiseen mitaliin.

Kiitokset valmentajan vinkeistä sekä kirjureille avusta. Mutta ennen kaikkea kiitos faneille, jotka saapuivat kannustamaan ja olemaan se tarvittava seitsemäs pelaaja. Se oli sitä kuuluisaa Riemu-perheen meininkiä!

Nyt nostetaan polvisuojat ja sisäpelikengät naulaan huilaamaan. Lepardit kiittää ja kuittaa tältä kaudelta! <3